Siirry pääsisältöön

Tekstit

Suomentamattomia lännenklassikoita: Harvey Fergusson: Grant of Kingdom

Alkua Juri Nummelinin artikkelista, joka käsittelee suomentamatonta lännenromaania.    Harvey Fergusson: Grant of Kingdom  Monet amerikkalaiset lännenkirjailijat muistetaan pelkästään elokuvien ansiosta. Joko heidän teoksistaan on tehty elokuvia tai sitten he ovat itse kirjoittaneet käsikirjoituksia. Jälkimmäinenkään ei aina auta, sillä harva muistaa Harvey Fergussonin kirjoittamia 1930-luvulla tehtyjä elokuvia, kuten Hot Saturday ja Kapteeni Peloton. Vielä tuntemattomampia Suomessa ovat hänen romaaninsa, joista tunnetuin ja arvostetuin lienee vuonna 1950 ilmestynyt Grant of Kingdom. Se on hyvä esimerkki teoksesta, jossa lännenfiktion tavanomaiset teemat esiintyvät sofistikoidussa ja taiteellisesti harkitussa muodossa.  Harvey Fergusson syntyi vuonna 1890 Albuquerquessa Uudessa Meksikossa kongressiedustaja Harvey B. Fergussonin perheeseen. Nuori Fergusson suuntautui journalismiin ja työskenteli eri lehdissä eri puolilla Yhdysvaltoja. Lopulta hän jäi Washington DC:hin ja raportoi pääkau
Uusimmat tekstit

Kirja-arvostelu: Walkean miehen kosto ja Punasydän

  Lännenkirjallisuuden alkujuurilla Walkean miehen kosto ja muita vanhoja lännentarinoita. Toim. Ossi Kokko ja Juri Nummelin. 184 s. Kustantamo Helmivyö.  Punasydän ja muita vanhoja länkkäreitä. Toim. Juri Nummelin. 196 s. Kustantamo Helmivyö.   Suomen kielen tutkija Ossi Kokko (1969–2019) oli Ruudinsavun innokas avustaja, ja kustantamo Helmivyön julkaisema pehmeäkantinen kirja Walkean miehen kosto sisältää hänen esille kaivamiaan vanhoja lännenkertomuksia. Kirjaan valikoidut neljä novellia on alun perin julkaistu suomeksi vuosien 1863–1882 välillä. Niiden kielellinen asu on säilytetty ennallaan. Novellit on julkaistu uudelleen aiemmin Ruudinsavussa tai vihkoina. Taustoitukset kirjan tarinoista ja niiden tekijöistä ovat erinomaisia, mutta mukaan on jäänyt turhan paljon painovirheitä, joissa sanojen välillä ei ole käytetty välilyöntiä. Se häiritsee lukumukavuutta jonkin verran. Kirjan avaa yhdysvaltalaisen novellin isäksikin kutsutun Washington Irvingin Pokanoketin Filip , joka on peru

Elokuva-arvosteluja: Cry Macho, Harder They Fall, First Cow, Concrete Cowboy

Geriatrinen nykywestern Cry Macho (USA 2021). Ohjaus: Clint Eastwood. Käsikirjoitus: Nick Schenk M. Richard Nashin romaanin pohjalta. Pääosissa: Eastwood, Fernanda Urrejola, Dwight Yoakam. 1 t 44 min.   Harvinaisen pitkän tuotantohelvetin kokenut Cry Macho saattaa olla 91-vuotiaan Clint Eastwoodin viimeinen pääroolisuoritus. Varsinkin Broadway-näytelmiä kirjoittaneen M. Richard Nashin (1913– 2000) tunnetuin käsikirjoitus on Sateentekijä (The Rainmaker, 1956), jonka elokuvaversion pääosissa nähtiin Burt Lancaster ja Katharine Hepburn.  Ajan kuluessa Nashin teatteri- ja elokuvatöiden suosio alkoi hiipua. Elokuvakäsikirjoitukseksi tehty Cry Macho ei mennyt kaupaksi, joten Nash sovitti sen 1970-luvulla romaaniksi, josta tuli kohtuullinen menestys. Vasta tämän jälkeen studiot kiinnostuivat tarinasta, ja kierros alkoi uudelleen. Nash päättikin jatkossa kirjoittaa vain romaaneja, koska ”niihin kohdistui vähemmän kritiikkiä”.  Kesti silti yli 40 vuotta ennen kuin rodeoratsastaja ja hevoskasvat

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1

Anssi Hynynen: Rautahevosta Tombstoneen

  Villi länsi valkokankaalla Anssi Hynynen: Rautahevosta Tombstoneen. Ruudinsavuisia klassikkoelokuvia. 128 s. Helmivyö 2021. Paraislainen populaarikulttuurin tuntija ja filosofi Anssi Hynynen on kirjoittanut Ruudinsavu-lehteen lännenelokuvan klassikoista jo 20 vuotta eli koko lehden eliniän. Rautahevosta Tombstoneen -kirjaan on koottu kaikki tähänastiset artikkelit elokuvien ensi-illan mukaiseen kronologiseen järjestykseen. Hynynen istuttaa kunkin elokuvan ajan ilmiöihin ja suuntauksiin sekä ohjaajan että pääosanesittäjän uraan.  Lyhyen lehtiartikkelin mitta asettaa omat rajoituksensa elokuvien käsittelylle, mutta Hynynen osaa hienosti keskittyä olennaiseen ja kiteyttää juttunsa tiukaksi timantiksi, josta löytyy yllättävän monia puolia. Kokonaisuudesta muodostuu kattava katsaus lännenfilmin yli satavuotiseen historiaan. Saamme esimerkiksi tietää, että vaikka lännenelokuvia tehtiin niin kauan kuin elokuvia Yhdysvalloissa ylipäätään, tyyli ja teemat muuttuivat tuotantojen siirtyessä it

Mike Blueberry: Fort Navajosta OK Corralliin (jutun alkua)

Tässä alkua Vesa Kataiston laajasta Blueberry-artikkelista, joka ilmestyi Ruudinsavussa 2/2021.  Jean-Michel Charlierin ja Jean Giraudin luoma Blueberry on lännensarjakuvan suurimpia klassikoita.  Sarjakuvat ja elokuvat aloittivat kehityksensä samanaikaisesti. Kun elokuviin tuli mukaan juonellisuus, oli selvää, että valkokankaalle vahvasti tyypitellyt hahmot haluttiin pitää katsojien mielessä, ja sarjakuva oli siihen mainio ratkaisu. Lännenelokuvia ja -sarjakuvia ryhdyttiin tuottamaan kiivaaseen tahtiin. Molempien menestys varsinkin Amerikassa jatkui 1910-luvulta 1950-luvulle asti, television voittokulkuun saakka.  Euroopassa, varsinkin Italiassa, lännenhahmot pitivät pintansa sarjakuvissa senkin jälkeen. Erilaisten rikosjuttujen, sotasarjojen ja Tarzan-variaatioiden ohella lännensarjoja on tuotettu valtava määrä. Sarjasankarit ovat vähentyneet lännenelokuvissa, mutta esimerkiksi Pecos Bill, Tex Willer, Lucky Luke sekä tietenkin Blueberry ovat kaikkien sarjakuvan ystävien tuntemia hahm