Siirry pääsisältöön

Fredrika Runebergin novellista

Ruudinsavussa julkaistiin myös Anssi Hynysen uusi käännös Fredrika Runebergin yli 150 vuotta vanhasta novellista "Intiaanivaimo", jota voi hyvällä syyllä pitää ensimmäisenä suomalaisena länkkärinä. Tässä tarinan ja Runebergin esittelyä:

Ensimmäinen suomalainen lännentarina?

Ruudinsavussakin on välillä kirjoiteltu siitä, mikä on ollut ensimmäinen suomalainen Pohjois-Amerikkaan sijoittuva historiallinen ja fiktiivinen tarina. Aiemmin ensimmäiseksi lännentarinaksi arveltiin Suonion eli Kaarle Krohnin pientä kertomusta kirjasta Kuun tarinoita, jossa ollaan Amerikan sydänmailla "amerikkalaisessa farmissa".
Vielä vanhempi on kuitenkin kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin vaimona tunnettu, mutta myös oman mittavan tuotannon luonut Fredrika Runeberg, jonka tarina "Indianens qvinna" ilmestyi ensi kerran Litteraturblad-lehden numerossa 10/1857. Kirjoittajan nimimerkkinä oli -a -g eli ajan yleiseen tapaan nimien viimeiset kirjaimet. "Indianens qvinna" kuului sarjaan Teckningar och drömmar ja oli sen kuudes novelli. Vuonna 1861 novellit koottiin kirjaan, joka kantoi samaa nimeä kuin novellisarja.
Valikoima kirjasta ilmestyi suomeksi nimellä Kuvauksia ja unelmia vuonna 1900 Edlundin kustantamana. Suomentajana oli nimimerkkiä Ilta käyttänyt Elin Hagfors. Siinä novellin nimenä oli "Intiaanin nainen". Myöhemmin koko Teckningar och drömmar -kirja ilmestyi Tyyni Tuulion suomentamana vuonna 1982 nimellä Piirroksia ja unelmia, siinä novellilla on sama nimi kuin Hagforsin käännöksessä.
Varsinainen "länkkäri" siinä merkityksessä kuin sana on myöhemmin opittu tuntemaan Runebergin tarina ei missään nimessä ole. Se muistuttaa enemmänkin 1800-luvun alkupuolen romanttisia tarinoita, joissa alkuperäiskansojen kuvaukseen yhdistyy ajatus alkuperäisestä ihmisyydestä. Kovin syvälle tematiikkaan Runeberg ei tosin lyhyessä kuvauksessaan pääse. Vastaavia pittoreskejä tarinoita, joissa intiaanit ovat pääosassa, tehtiin vielä 1900-luvun alun elokuvissa ennen kuin John Fordin Rautahepo (ja myöhemmin vielä tehokkaammin saman ohjaajan Hyökkäys erämaassa) vakiinnutti mielikuvan pahaenteisistä ja alati hyökkäysvalmiista intiaaneista.
Runebergin esikuvia lienee ollut vaikkapa François-René de Chateaubriand (1768-1848), jonka intiaanitarinat Atala (1801, suom. 2003) ja René (1802, suom. 2006) ovat samantyyppisiä kauniita ja pittoreskeja kertomuksia viattomista luonnonkansojen edustajista, joiden luona eurooppalaisen sivilisaation musertama ihminen voi parantua. Ehkä tässä onkin syy siihen, että Runebergin novelli ei tunnu kovin syvälliseltä: siitä puuttuu romantiikan näkökulma, jossa intiaanien läheisempi suhde luontoon tekee heistä parempia ihmisiä kuin turmeltuneet eurooppalaiset.
Elin Hagforsin käännös löytyy vuonna 2009 ilmestyneestä näköispainoksesta (Lasipalatsi). Ruotsinkielisenä Teckningar och Drömmar löytyy netin Gutenberg-projektista ja Litteraturblad-lehdet Kansalliskirjaston Historiallisesta aikakauslehtikirjastosta. Ruudinsavua varten novellin on kääntänyt Anssi Hynynen.
Juri Nummelin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1