Siirry pääsisältöön

Reino Mäkelä: Kynä

ITE-länkkäri tarjoaa kaikkea

Reino Mäkelä: Kynä. 58 s. Lempo Kustannus 2011.

Reino Mäkelän Kynä on monellakin tapaa niin hämmentävä teos, ettei tiedä mistä aloittaisi.
Ehkä aluksi voi mainita sen, että kyse on yli 70-vuotiaan miehen esikoisteoksesta, jolla Mäkelä pääsisi Guinnessin ennätyskirjaan, jos siellä lueteltaisiin vanhimpia debytoivia sarjakuvantekijöitä. Kiitos kuuluu P. A. Manniselle, joka rohkaisi Mäkelää jatkamaan työtään - jo 1980-luvulla, jolloin Mäkelä näytti Manniselle ensimmäisiä sivuja sarjakuvastaan!
Toiseksi voi sanoa, että kyse on todellakin lännensarjakuvasta. Kyse ei tosin ole aivan tavanomaisimmasta länkkäristä, mutta siitä kohta enemmän, nyt riittänee, että lajityypiksi tarkentuu satiirinen seksilänkkäri.
Kolmas hämmentävä seikka on tekijän tyyli, joka on opittu 50-60-luvuilla kirjekurssien avulla, mutta joka tuntuu ahtaudessaan koko ajan pakenevan määrittelyjä.
Lopuksi voi vielä todeta, että Reino Mäkelä asettuu luontevasti samaan sarjaan vaikkapa Kalervo Palsan tai Timo Aarnialan kanssa. Paikoin Kynä tuntuisikin paremmin sopivan jonnekin 70-luvun underground-sarjojen joukkoon - ainakaan se ei missään nimessä tunnu vuodelta 2011! Nykylukijoiden mukavuusalueen ulkopuolelle asetutaan lähes koko ajan, varsinkin kohtauksissa, joissa kerrotaan jättimäisen Arokukka-nimisen hevosen tarina.
Kynää lukiessa onkin jostain syystä koko ajan omituisella tavalla kiehnäävän määrittelemätön olo. Sarjakuva näyttää keskivertoa huonommin tehdyltä italialaiselta peruslänkkäriltä, mutta henkilöiden käytös on kuin jostain 70-luvun hämärimmästä taide-elokuvasta, jossa ei pysähdytä antamaan toiminnalle psykologisia perusteluja.
Vieraantuneisuutta lisää myös se, että tarinankuljetus ei varsinaisesti ole Mäkelän vahvimpia puolia. Tarina hyppelehtii levottomasti henkilöstä toiseen ja välillä lukija putoaa täysin kärryiltä siitä, kuka on kunkin kohtauksen päähenkilö. Toisinaan tuntuu siltä kuin osa teoksesta olisi takaumaa, ja puolivälissä hypätään aivan levottomasti nykyaikaan sijoittuvan fantasian puolelle.
Tässä vaiheessa Mäkelä heittää kuitenkin myös yhteiskuntakriittisen vaihteen päälle. Demokratiasta ja vapaudesta tunnettu Snipland on valtavien tuloerojen ja ökyrikkaiden kansoittama paikka, jossa työttömiä ja vanhuksia marginalisoidaan kovaa vauhtia. Ei ole vaikea arvata, että Mäkelä tarkoittaa Suomea - ja haaveilee siitä, että sarjakuvan sankari, omituista lamautusasetta käyttävä Kynä, valloittaisi maan.
Kynä onkin selvästi niin sanotun ITE-taiteen sarjakuvavastine: karkeasti, mutta hillittömällä innolla ja vakaumuksella piirretty sarjakuva, joka ei piittaa luokitteluista ja ahtaista karsinoista. Kynä ei ehkä tarjoa mitään tavallisen lännensarjakuvan ystävälle, mutta muille se voi avata uusia kiinnostavia maailmoja. Ainakin se todistaa sen, että luovuus ei ole iästä kiinni!
Kun Ruudinsavussa kerran ollaan, niin pitänee marmattaa siitä, että Reino Mäkelän lyhyissä alkusanoissa mainitseman Rock Lanen pitäisi tietenkin olla Rocky Lane.
Juri Nummelin

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1