Siirry pääsisältöön

Jory Shermanin esittely

Ruudinsavussa ilmestyi myös kirjailija Jory Shermanin novelli "Varjot auringonlaskussa" sekä sen ohessa kirjailijan esittely, joka oli muokattu Juri Nummelinin kirjasta Kuudestilaukeavat. Jurin oli ollut tarkoitus haastatella Shermania, mutta tämä ehti kuolla ennen kuin haastatteluun asti päästiin. Novellin hän kuitenkin lähetti ja antoi luvan julkaisuun.  

Jory Sherman oli 500 kirjan mies

Amerikkalainen lännenkirjailija Jory Tecumseh Sherman kuoli 27.6.2014. Hän oli syntynyt vuonna 1932.
Shermanilla oli pitkä ja vaiherikas ura. Hän aloitti uransa 1950-luvulla runoilijana; hänet yhdistetään yhtenä vähäisenä tekijänä beat-sukupolveen. Sherman tunsi runoilija Charles Bukowskin nuorena miehenä. Sherman ja Bukowski julkaisivat runoja Epos-nimisessä pienkustannelehdessä vuonna 1958 ja kirjoittajat tutustuivat seuraavana vuonna San Fransiscossa. Sherman päätyi lopulta The Outsider –nimisen runouslehden toimittajaksi ainakin joksikin aikaa.
Shermanin ja Bukowskin ystävyys ei ollut kovin pitkäikäistä. Bukowski piti Shermania lupaavana kirjoittajana ja kirjoitti tälle kirjeessä, että tästä tulee vielä jotain. Vuonna 1965 Bukowski kirjoitti esipuheen Shermanin esikoisrunokokoelmaan My Face in Wax. Bukowski kuitenkin kyllästyi Shermaniin henkilönä ja kirjoitti kirjeessä, että haluaa pitää etäisyyttä Shermaniin. Lopulta Bukowski myös kyllästyi Shermanin kirjoituksiin – ja jossain vaiheessa Shermanista tulikin pokkariteollisuuden alimpien tasanteiden puurtaja.
Kuusikymmenluvun lopulla Sherman nimittäin erikoistui epämääräisten pokkaripajojen kirjailijana ja teki pornon sävyttämiä rikos- ja toimintakirjoja.
Bukowski kirjoitti vuonna 1960 kirjeessä Shermanille, ettei runoilija saisi tehdä kompromisseja, millä runoilija varmasti viittasi Shermanin työskentelyyn seksipokkarien parissa. Sherman julkaisi myöhemmin muistelmia suhteestaan Bukowskiin (mm. Friendship, Fame & Bestial Myth).

Vakavoitunut länkkärimies

On totta, että Sherman kirjoitti enimmäkseen seksiä, kauhua ja länkkäreitä, mutta hänestä tuli lopulta arvostettu ja pidetty hahmo, joka voitti monia palkintoja ja opetti muita kirjoittajia. 1980-luvulla hän pyrki vahvasti eroon pornokirjoista ja keskittyi länkkäreihin julkaisten lopulla kovakantisiakin romaaneja.
Sherman käytti pokkarilänkkäreissä yhteissalanimiä, kuten  Walt Denver ja Hank Mitchum. Hän itse sanoi, että hän kirjoitti jossain vaiheessa kaikki Walt Denver -nimellä ilmestyneet kirjat, koska oli ainoa Zebra-kustantamolle länkkäreitä tekevä kirjoittaja. Lopulta Sherman kirjoitti yli 500 erilaista kirjaa.
Shermanin skaala oli laaja - hän kirjoitti niin seksilänkkäreitä kuin vakavia historiallisia romaaneja. Jälkimmäisiin kuuluivat muun muassa Baron–sarja ja 1990-luvulla ilmestynyt Rivers West –sarja.
Sherman voitti joitain Western Writers of American jakamia Spur-palkintoja, kuten romaanista The Medicine Horn (1991). Sherman itse nosti haastattelussa esille romaaninsa Song of the Cheyenne (1987), joka pyrkii kuvaamaan intiaanien maailmaa käyttämättä valkoisten termejä tai kieltä.
Vuonna 2013 hän sai Owen Wister -palkinnon elämäntyöstä länkkärien hyväksi. Aiemmin hän oli ollut perustamassa Western Fictioneers -yhdistystä.

Sherman suomeksi

Shermanin lännenkirjoja on suomennettu neljä, monet edustavat hänen seksilänkkäreitään, joissa on aika rento asenne lajityyppiin. Gunn-sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa, Kuoleman kultajahti ja Kuoleman laakso. Ne ovat lajinsa kelpo edustajia, joissa toimintaa on paljon ja samoin seksiä. Yksi kirjoista on julkaistu väärin etunimellä Tony.
Shermanin yhdessä vaimonsa Charlotten kanssa kehittämää Bolt-sarjaa on suomennettu kolme osaa; sarjan kirjoissa päähenkilö on bordellinpitäjä Jared Bolt. Jory Sherman kirjoitti sarjasta kuitenkin vain yhden kirjan ja loput kirjoitti Charlotte Sherman miehensä avustuksella. Toisin sanoen Bolt-kirjoista kaksi, Kuolleen miehen palkkio (1981) ja Hurja joukko (1983), on Charlotte Shermanin kirjoittamia.
Jory Sherman kirjoitti 1970-1980-luvujen vaihteessa Chill-nimistä sarjaa Russell Childers -nimisestä lääkäristä, joka törmää yliluonnollisiin asioihin. Chill-romaaneista on suomennettu kaksi.
Ruudinsavu kunnioittaa Shermanin muistoa tarjoamalla suomennoksen novellista "Shadows at Sunset". Sherman lähetti sen suomennettavaksi varta vasten, haastattelua emme koskaan ehtineet valitettavasti tehdä.
Juri Nummelin

Jory Sherman suomeksi

Lännenromaanit

Kalmot kintereillä. Kuukauden western 9. Suom. Heikki Kannosto. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1988. Alun perin Bedroll Beauty. Zebra 1985.
Kuoleman kultajahti. Kuukauden western 4. Suom. Sami Pajunen. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1987. 2. laitos: Kuoleman laakso. Kuukauden western 13. Suom. Erkka Koljonen. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1990. Alun perin Trail Tramp. Zebra 1986.
Verikoe. Kuukauden western 12. Suom. Juha Valkeapää. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1990. Alun perin First Blood. Zebra 1981. Julkaistu nimellä Cort Martin.
Verinen sopimus. Kuukauden western 1. Suom. Juha Valkeapää. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1991. Alun perin Drygulched. Zebra 1983. Julkaistu suomeksi nimellä Tony Sherman.

Kauhuromaanit

Mies joka eli viidesti. Horror 2. Suom. Jorma-Veikko Sappinen. Viihdeviikarit: Hanko 1988. Alun perin The Phoenix Man. Pinnacle 1980.

Vegasin vampyyri. Horror 1. Suom. Jorma-Veikko Sappinen. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1988. 2. p. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1993. Alun perin The Vegas Vampire. Pinnacle 1980.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1