Siirry pääsisältöön

Suomalaisen lännenkirjallisuuden historiaa: Erik Munsterhjelm

Kuvassa  yksi Munsterhjelmin
Kanadassa julkaisemista teoksista.
Ruudinsavun päätoimittaja Juri Nummelin julkaisi keväällä kirjan Wild West Finland, joka on suomalaisen lännenkirjallisuuden historia. Ruudinsavussa ilmestyi aiheesta joitain Nummelinin kirjoituksia, viimeisenä ehti juuri ja juuri ennen kirjaa pitkä artikkeli Erik Munsterhjelmistä, tässä jutun alusta maistiainen. 

Erik Munsterhjelmin seikkailut Pohjois-Amerikassa
Kulkurista poikakirjailijaksi

Erik Munsterhjelm (1905–1992) kirjoitti sekä muistelmia eräretkistään Pohjois-Amerikassa että samoihin maisemiin sijoittuvia seikkailukirjoja.

Lohjalla syntyneen Munsterhjelmin vanhemmat olivat taidemaalarit Alarik "Ali" Munsterhjelm ja Alma Viriä Olivia Dahlberg. Munsterhjelmin setä Rudolf Ludvig Munsterhjelm oli tunnettu tutkimusmatkailija ja eräkirjailija, joka muun muassa hiihti yli Grönlannin. Erik Munsterhjelm seurasi setänsä jalanjälkiä. Lähes kaksimetristä Munsterhjelmia sanottiin Iso-Erikiksi.
Munsterhjelm kävi oppikoulua ja vuoden verran Kadettikoulua, minkä jälkeen hän lähti vuonna 1928 Kanadaan siirtolaislaivalla. Ensiksi hän työskenteli montrealilaisessa leipomossa taikinanvaivaajana, mutta ei kestänyt yksitoikkoista työtä ja päätti lähteä preerioille osallistumaan vehnänkorjuuseen.
Munsterhjelm liikkui Kanadassa junalla pummina ja teki samalla tavalla lopulta myös matkan Yhdysvaltojen puolelle (mikä oli tuohon aikaan laitonta). Munsterhjelm päätyi matkoillaan aina Los Angelesiin asti. Sieltä hän lähti takaisin Kanadaan saatuaan tarpeekseen kuluttavista satamahommista ja niiden 18-tuntisista työpäivistä.
Munsterhjelm osallistui kultarynnäkköön, joka oli vallannut Kanadan suurten järvien seudut 1930-luvun pulakauden aikana. Aikansa kultaa suurelta osin turhaan etsittyään Munsterhjelm lähti vielä kerran vaellukselle, tällä kertaa Kanadan Luoteisterritoriossa sijaitsevalle Ena-järvelle. Kullankaivuu vaihtui turkismetsästykseksi, mutta Munsterhjelm palasi kullan pariin vielä myöhemmin.

Munsterhjelm aikoi asettua Kanadaan lopullisesti, mutta palasikin Suomeen 1930-luvun lopulla ja osallistui talvi- ja jatkosotaan. Samalla hän julkaisi ensiksi ruotsiksi ja sitten suomeksi kolme muistelmateosta erä- ja kullankaivuuretkistään Pohjois-Amerikassa: Med kanot och hundspann (1942, suom. Kanootilla ja koiravaljakolla, 1947), Guldfeber (1943, suom. Kultakuumetta, 1945) ja Som vagabond till Kalifornien (1945, suom. Kulkurina Kaliforniaan, 1946).
Munsterhjelm kirjoitti teoksensa (tai ainakin ne julkaistiin) "väärässä" järjestyksessä, sillä ajallisesti ensimmäisenä tapahtuu Kulkurina Kaliforniaan, minkä jälkeen tulevat Kanootilla ja koiravaljakolla- ja Kultakuumetta-kirjojen tapahtumat.
Muistelmiensa lisäksi Munsterhjelm kirjoitti myös neljä poikakirjana julkaistua fiktiivistä teosta, jotka alun perin ilmestyivät ruotsiksi neljän vuoden sisällä. Aineksia niihin kirjailija sai omilta vaellusvuosiltaan.
Vuosina 1943-1945 Munsterhjelm työskenteli Ruskealan Marmorin palveluksessa Neuvostoliitolle sodan jälkeen jääneessä Karjalassa. Viimeisen poikakirjansa kirjoitettuaan Munsterhjelm palasi Kanadaan vuonna 1947 ja ryhtyi siellä liikemieheksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Dvd-arvostelu: Hostiles

Yrmy ratsuväkidraama Hostiles (USA 2017). Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Stuart Cooper. Pääosissa: Christian Bale, Rosamund Pike, Wes Studi. 2 t 7 min. Saatavilla dvd:nä ja mm. Telia TV:ssa.  Stuart Cooper on aiemmissa ohjaustöissään ( Crazy Heart, Rautakaupunki, Black Mass ) osoittautunut mielenkiintoiseksi tekijäksi, jonka töitä leimaa miehinen ahdistus. Väkivalta purkautuu esiin vahvana draamallisena elementtinä, mutta samalla Cooper antaa näyttelijöille tilaa. Hyvä esimerkki tästä on myös Cooperin uusin elokuva, viime vuonna kansainvälisen ensi-iltansa saanut ratsuväkikuvaus Hostiles . On harmi, että näin hyvää elokuvaa ei tuotu Suomessa elokuvateattereihin, vaan se nähdään täällä vain suoratoisto- ja vuokrapalveluissa sekä dvd:nä. Elokuvan valmistuminen on hyvä esimerkki siitä, että länkkärit ja niiden tematiikka kiinnostavat tuottajia ja näyttelijöitä, mutta sama ei aina näy lippuluukuilla. Vuoten 1892 sijoittuvan Hostilesin pääosassa Christian Bale on väkivaltaisuudestaan tun

Esa Paloniemi: Arizona Ranger

  Tanskasta Arizonaan   Esa Paloniemi: Arizona Ranger. 349 s. Firma Piasteri 2021.   Oululaisen Esa Paloniemen (s. 1971) omakustanteisen romaanin pääosassa on tanskalainen Jens T. Holm. Nuori mies pakenee skandaalin vuoksi kotimaastaan ja työskentelee sekä kaivoksilla että karjapaimenena ennen päätymistään lainvartijaksi kesyttömään Arizonan territorioon.  Todellisten henkilöiden inspiroima teos sijoittuu peckinpahilaiseen saumaan, jolloin Villi länsi vetelee viimeisiään ja uusi tekniikan aikakausi tekee tuloaan. Osuvimpia kohtauksia ovat juuri vanhan ja uuden kohtaaminen. Karski cowboy hämmentyy, kun hänen pitäisi soittaa elämänsä ensimmäinen puhelu. Rosvot miettivät, pitäisikö heidän ryhtyä varastamaan pankkien sijasta autoja.  Tarina kulkee turhia viipyilemättä, joten Paloniemen kyydissä ei pitkästy. Miinuksina voi mainita ohueksi jäävät henkilöhahmot ja sen, että teos ei ota draamasta kaikkia tehoja irti. Yksi esimerkki: Holm on rangerina murtamassa kaivoslakkoja, vaikka tuntee sym

Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood

  Tarantinon romaani on osittain länkkäri Quentin Tarantino: Once Upon A Time in Hollywood. Suom. Juha Ahokas. 392 s. Like 2021. Kulttiohjaaja Quentin Tarantinon romaanista Once Upon a Time in Hollywood puhuttiin etukäteen paljon enemmän kuin sen lopulta ilmestyttyä. Ilmeisesti kirja oli lähes kaikille jonkin sortin pettymys, vaikka varmasti moni suhtautui siihen jo etukäteenkin epäillen. Tarantino on parhaimmillaan loistava elokuvantekijä, mutta hänen uransa on ollut epätasainen. Lisäksi Tarantinon tapa rakentaa pitkä dialogi on nimenomaan elokuvallista, ei proosallista. Once Upon A Time in Hollywood -elokuva, johon romaani perustuu, oli tietysti luonnollista jatketta Tarantinon aiemmalle työlle. Hän on elokuvissaan aina kierrättänyt ideoita ja kohtauksia vanhoista suttuisista sivukatujen leffateattereissa pyörineistä leffoista: länkkäreistä, sotaelokuvista, kaahausta ja tissejä tarjoilevista rikosfilmeistä... Ylipäätään häntä on innoittanut eksploitaatioryönä, ja hän on harvoista 1