John Steinbeck Vihan hedelmät (The Grapes of Wrath, 1939). Suom. Raimo Salminen. 629 s. Otava 2016.
Myöhemmän Nobel-kirjailija John Steinbeckin (1902–1968) suurin romaani The Grapes of Wrath ilmestyi 1939 ja sijoittui aikalaishistoriaansa eli Yhdysvaltojen 1930-luvun lama-aikaan. Teos nousi suureksi menestykseksi, mutta sai myös suurta kritiikkiä yhteiskunnallisista näkemyksistään. Vielä tunnetummaksi maailmalla teosta nosti John Fordin ohjaama elokuva (1940), jonka pääroolissa oli Henry Fonda. Elokuva ei tosin kulje aivan romaanin mukaisesti. Ensimmäisen suomennoksen romaanista teki Alex Matson 1944, ja viime vuonna Tammen Keltaisessa kirjastossa ilmestyi Raimo Salmisen uusi suomennos. Käännös ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.
Tarinan pääroolissa on oklahomalainen Joadien perhe, joka joutuu lähtemään vuokratilaltaan pankin pakkolunastuksen takia. Kysessä ei ole mikään yksittäinen tapaus, vaan samankaltaiset toiminnat synnyttivät lukuisia ”irtolaisia” Yhdysvaltojen etelä- ja keskivaltioissa. He saavat kuulla Kalifornian mahtavista työtarjouksista, ja niin länteen lähtee tuhansia siirtolaisia.
Joadien perhe on varsin tyypillinen maalaisperhe 30-luvulta. Siihen kuuluvat isovanhemmat, jotka ovat oklahomalaisen tilan alun perin rakentaneet, ja heidän lapsensa, joista toinen poika vaimonsa kanssa on tilaa hoitanut ja toinen poika on kokenut oman perheensä menetyksen aiemmin. Tilanhoitajapariskunnalla on kuusi lasta, joista vanhin Tom on joutunut kuolemantuottamuksesta vankilaan ja palaa sieltä romaanin alussa. Toiseksi vanhin Noah on hieman tylsämielinen. Nuoria aikuisia ovat Rosaharn, joka on raskaana, sekä Al, joka on kiinnostunut pääasiassa tytöistä ja autoista. Kaksi nuorinta lasta on vielä alaikäisiä. Kaliforniaan retkelle lähtee mukaan lisäksi Rosaharnin avopuoliso sekä Tomin kotiin mennessään vahingossa tapaama koditon, entinen tuttu saarnamies.
Teoksen alkupuolisko on matkatarinaa, jossa aiemmat ihanteelliset odotukset alkavat vähetä mitä lähemmäksi Kaliforniaa tullaan. Oman osansa tarinasta saa myös Alin ja Tomin ylläpitämä Hudson Super-Six, perheen ”tavaravaunu”, jossa on paljon huoltamista. Joadien matkaväki ei kaikilta osin selviä perille asti. Varsinainen tragedia alkaa kuitenkin vasta Kaliforniassa, missä siirtolaisia on paljon ja suuret työnantajat ja muutkin paikalliset käsittelevät heitä miten tahtovat. Paikallisten lisäksi myös luonto nousee ahdistamaan siirtolaisia.
Tarinassa tavataan paljon erilaisia ihmisiä, mikä luo monipuolisen näkökulman aikaan ja tilanteeseen. Vanhimmat muistavat vielä, kun olivat apasseja hävittämässä 1800-luvulla, nuoremmat ovat enemmän kiinnostuneita tansseista ja autoista. Siirtolaisten näkökulma elämäänsä on täysin erilainen kuin paikallisten, jotka pelkäävät ja vihaavat heitä. Tämä näkökulma yhdistää teoksen monin osin nykyiseen Yhdysvaltoihin, jossa siirtolaisia, työttömiä, keskiluokkaisia ja miljonäärejä repivät ja ahdistavat monet asiat omasta näkökulmastaan. Sen sijaan se, johon vihamielisyys kohdistuu, näkee asian täysin toisenlaisesta perspektiivistä.
Vaikka tarina sijoittuu Oklahomaan, Teksasiin ja Kaliforniaan, perinteistä western-tarinaa Steinbeck ei kirjoittanut. Tarina sijoittuu hyvin voimakkaasti ja tarkasti 1930-luvun Yhdysvaltoihin eivätkä vaellustarinat olleet kovin yleisiä vanhassa lännenkirjallisuudessa. Tarina on kuitenkin kiinnostava ja monipuolinen, ja uusi suomennos on erinomainen. Modernistiseen tapaan tarina ei saa erityistä loppuhuipennusta, vaan se vain päättyy tiettyyn tilanteeseen, jonka merkitystä lukija saa itse miettiä. Joadin perheen lopullinen kohtalo jää auki.
Ossi Kokko
Myöhemmän Nobel-kirjailija John Steinbeckin (1902–1968) suurin romaani The Grapes of Wrath ilmestyi 1939 ja sijoittui aikalaishistoriaansa eli Yhdysvaltojen 1930-luvun lama-aikaan. Teos nousi suureksi menestykseksi, mutta sai myös suurta kritiikkiä yhteiskunnallisista näkemyksistään. Vielä tunnetummaksi maailmalla teosta nosti John Fordin ohjaama elokuva (1940), jonka pääroolissa oli Henry Fonda. Elokuva ei tosin kulje aivan romaanin mukaisesti. Ensimmäisen suomennoksen romaanista teki Alex Matson 1944, ja viime vuonna Tammen Keltaisessa kirjastossa ilmestyi Raimo Salmisen uusi suomennos. Käännös ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.
Tarinan pääroolissa on oklahomalainen Joadien perhe, joka joutuu lähtemään vuokratilaltaan pankin pakkolunastuksen takia. Kysessä ei ole mikään yksittäinen tapaus, vaan samankaltaiset toiminnat synnyttivät lukuisia ”irtolaisia” Yhdysvaltojen etelä- ja keskivaltioissa. He saavat kuulla Kalifornian mahtavista työtarjouksista, ja niin länteen lähtee tuhansia siirtolaisia.
Joadien perhe on varsin tyypillinen maalaisperhe 30-luvulta. Siihen kuuluvat isovanhemmat, jotka ovat oklahomalaisen tilan alun perin rakentaneet, ja heidän lapsensa, joista toinen poika vaimonsa kanssa on tilaa hoitanut ja toinen poika on kokenut oman perheensä menetyksen aiemmin. Tilanhoitajapariskunnalla on kuusi lasta, joista vanhin Tom on joutunut kuolemantuottamuksesta vankilaan ja palaa sieltä romaanin alussa. Toiseksi vanhin Noah on hieman tylsämielinen. Nuoria aikuisia ovat Rosaharn, joka on raskaana, sekä Al, joka on kiinnostunut pääasiassa tytöistä ja autoista. Kaksi nuorinta lasta on vielä alaikäisiä. Kaliforniaan retkelle lähtee mukaan lisäksi Rosaharnin avopuoliso sekä Tomin kotiin mennessään vahingossa tapaama koditon, entinen tuttu saarnamies.
Teoksen alkupuolisko on matkatarinaa, jossa aiemmat ihanteelliset odotukset alkavat vähetä mitä lähemmäksi Kaliforniaa tullaan. Oman osansa tarinasta saa myös Alin ja Tomin ylläpitämä Hudson Super-Six, perheen ”tavaravaunu”, jossa on paljon huoltamista. Joadien matkaväki ei kaikilta osin selviä perille asti. Varsinainen tragedia alkaa kuitenkin vasta Kaliforniassa, missä siirtolaisia on paljon ja suuret työnantajat ja muutkin paikalliset käsittelevät heitä miten tahtovat. Paikallisten lisäksi myös luonto nousee ahdistamaan siirtolaisia.
Tarinassa tavataan paljon erilaisia ihmisiä, mikä luo monipuolisen näkökulman aikaan ja tilanteeseen. Vanhimmat muistavat vielä, kun olivat apasseja hävittämässä 1800-luvulla, nuoremmat ovat enemmän kiinnostuneita tansseista ja autoista. Siirtolaisten näkökulma elämäänsä on täysin erilainen kuin paikallisten, jotka pelkäävät ja vihaavat heitä. Tämä näkökulma yhdistää teoksen monin osin nykyiseen Yhdysvaltoihin, jossa siirtolaisia, työttömiä, keskiluokkaisia ja miljonäärejä repivät ja ahdistavat monet asiat omasta näkökulmastaan. Sen sijaan se, johon vihamielisyys kohdistuu, näkee asian täysin toisenlaisesta perspektiivistä.
Vaikka tarina sijoittuu Oklahomaan, Teksasiin ja Kaliforniaan, perinteistä western-tarinaa Steinbeck ei kirjoittanut. Tarina sijoittuu hyvin voimakkaasti ja tarkasti 1930-luvun Yhdysvaltoihin eivätkä vaellustarinat olleet kovin yleisiä vanhassa lännenkirjallisuudessa. Tarina on kuitenkin kiinnostava ja monipuolinen, ja uusi suomennos on erinomainen. Modernistiseen tapaan tarina ei saa erityistä loppuhuipennusta, vaan se vain päättyy tiettyyn tilanteeseen, jonka merkitystä lukija saa itse miettiä. Joadin perheen lopullinen kohtalo jää auki.
Ossi Kokko
Kommentit
Lähetä kommentti